Salla Ruuska ja Kirsi Mäkiniemi ovat kummatkin Savonia-ammattikorkeakoulun lehtoreita, ja kummatkin heistä ovat olleet mukana EIP-Agriin liittyvässä toiminnassa. Ruuska toimii EIP-rahoitetun hankkeen projektipäällikkönä, kun taas Mäkiniemellä on kokemusta Focus Group -työskentelystä.

Tuottaja kuvaa naudan sorkkaa Kuvaa nautaa -hankkeessa. Kuva: Inka Nykänen

Ruuska toimii tällä hetkellä projektipäällikkönä Kuvaa Nautaa -hankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää lämpökuvausta nautojen terveyden tukemiseksi. Kuvaa Nautaa sai alkunsa hankkeessa mukana olevan yrittäjän innovaatiosta käyttää lämpökameroita nautojen terveydentilan seurannassa. Lämpökameran käyttö on suhteellisen helppoa kuvien tulkitsemiseen verrattuna. Tämän vuoksi hankkeessa pyritään myös kehittämään lämpökamerakuvan tulkintaohjeet maatiloille käytettäväksi. Tuottajan kokemuksia hankkeesta voit lukea hankkeen blogista.

Mäkiniemi on toiminut fokusryhmässä, joten hän osaa kertoa mitä fokusryhmissä tehdään. Asiantuntijaryhmä, joka vetää työskentelyä, kirjoittaa Focus Group -ryhmälle aiheeseen liittyvän aloituspaperin sekä lopulta kasaa saadut tulokset loppuraportiksi. Focus Group -ryhmä, jossa Mäkiniemi oli mukana, aloitti toimintansa vuonna 2015. Ryhmällä, jossa hän oli mukana, oli 2 kokoontumista eri puolilla Eurooppaa, Irlannin Dublinissa sekä Italian Bolognassa. Ensimmäistä tapaamista varten oli ennakkotehtäviä, jotka purettiin tapaamisessa. Tämän jälkeen ryhmälle jaettiin vielä muutama ryhmätyö ja jatkotehtäviä, jotka käytiin läpi toisessa tapaamisessa. Tämän jälkeen ryhmä jaettiin pienempiin osiin ja ryhmissä ruvettiin laatimaan minipapereja. Oman pienryhmänsä puheenjohtajana ja kokoojana Mäkiniemi kokosi yhteen yhden minipaperin, jota käytettiin Focus Groupin loppuraportin laadinnassa. Mäkiniemen mukaan tutkijat ovat yleensä johtamassa pienryhmiä. Muuten pienryhmät on jaettu siten, että mukana on mahdollisimman paljon erilaisia toimijoita, jotta ryhmiin saadaan moniäänisyyttä sekä käytännön näkökulmia. Vaikka kielenä ryhmissä on pääosin englanti, Mäkiniemen mukaan tieteilijätason kielitaito ei ole välttämättömyys. Kommunikaatioon voi osallistua muillakin kielillä.

Mäkiniemi itse päätyi EIP-ryhmiin mukaan, kun hän työskenteli vielä MTT:ssä (nykyisin Luonnonvarakeskus). Hän kuuli ryhmistä ja kiinnostui asiasta enemmän ja liittyi sähköpostilistalle. Tätä kautta hän sai tietoa erilaisista tapahtumista, uutisista sekä kohderyhmistä. Jotta ryhmiin pääsisi mukaan, niihin täytyy hakea. Hakua varten lähetetään CV ja avoin hakemus. Ryhmiin pyritään saada mahdollisimman paljon ihmisiä eri maista ja taustoista. Mäkiniemi toteaa, että ryhmään pääsee mukaan, jos on kiinnostusta ja löytyy englannin kielen taitoa.

Ryhmillä on aktiivisuutensa aikana kaksi kokoontumista, joihin molempiin aikaa menee matkojen kanssa noin viikko. Kun etukäteistehtävään ja minipaperiin käytetty aika lasketaan yhteen, Mäkiniemi kertoo käyttäneensä aikaa yhteensä noin kolme työviikkoa. Hankkeessa taas vastaavasti mennään paljon yrittäjien ajan mukaan. Ruuska kertoo, että yrittäjille tehdään osallistuminen mahdollisimman helpoksi ja käytetystä ajasta maksetaan korvausta.

Kun mietitään EIP-Agri -ryhmiin osallistumista, suurimmaksi eduksi nousee verkostoituminen. Mäkiniemi mainitsee toiseksi merkittäväksi asiaksi näkemyksen avartumisen. Maatalousyrittäjän näkökulmasta, EIP-Agri -ryhmät ovat suuri mahdollisuus oppia ja saada lisää tietoa omaan toimintaan. Mäkiniemi kannustaa yrittäjiä lähtemään mukaan toimintaan, jos löytyy oman alan aihe. Hän mainitsee vielä, että matkojen kulut korvataan. Tämä ei ole yleinen käytäntö, jos sitä verrataan vastaavanlaisiin tapahtumiin.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Emma-Liisa Lappalainen ja Toni Sinisalo.